1. September 2011
Kirjoittaja: Pentti O. Sierilä
Strategiat ja tavoiteohjelmat
Monien paperiyritysten vuosikertomuksissa ja muissakin dokumenteissa on jo 1950-luvulta alkaen ilmaistu yritysten asettamia tavoitteita tuote- ja prosessikehitystyölle. Hyvin yleisellä tasolla nämä tavoitteet on kuvattu statementillä "jalostusasteen nostaminen". Voi sanoa, että tämä tavoite on koko 1900-luvun jälkipuoliskon ollut pysyvä osa yritysten strategioita. Usein tavoitteet on määritelty varsin konkreettisestikin esimerkiksi tuomalla esille uudistamistyön tarkat suunnat.
Uudistumisprosesseissa yhteistyö paperiteollisuuden ja hyvin monien toimittajien ja asiakkaiden välillä on ollut erittäin ratkaiseva kehityksen edellytys. Tässä on toteutunut klusterivaikutus hedelmällisellä tavalla kaikkien osapuolten eduksi. Varsinainen innovaatioiden kehitystyö on tapahtunut esimerkiksi Valmetissa (nykyisin Metso, paperikoneet, prosessiautomatiikka), Tampereen Verkatehtaassa (nykyisin Tamfelt, kudokset), Kemirassa (kemikaalit) ja lukemattomissa muissa paperiteollisuuteen sidoksissa olevissa yrityksissä. Tässä vuorovaikutteisessa työssä paperiyritysten rooli on ollut asettaa kehitystavoitteita sekä tehdä oma pienempi tai suurempi lisäpanostus innovaation saamiseksi käytäntöön kelpaavaksi. Useat innovaatiot on toteutettu yksinomaan paperiyrityksissä alusta loppuun.
Paitsi yrityksissä, jotka viime kädessä kantavat liiketaloudellista vastuuta ja vastaavat käytännön T&K-prosesseista, alan uudistustyötä on pyritty vauhdittamaan myös erinäisillä yhteisohjelmilla. Siten esimerkiksi 1983 metsäteollisuuden etujärjestöt Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ja Metsäalan Työnantajajärjestö julkaisivat yhdessä Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen tutkimussäätiön kanssa korkeakoulupoliittisen ohjelman, jossa edellytettiin valtiovallalta lisäpanostuksia. 1990 Metsäteollisuuden Keskusliitto julkaisi uuden tutkimus ja korkeakouluohjelman. Tavoitteekseen ala asetti T&K-panoksensa 2-kertaistamisen vuoteen 1995 menesssä. Tutkimuslaitoksilta edellytettiin erikoistumisen ja yhteistyön parantamista ja julkiselta vallalta tutkimusrahoituksen lisäystä. Tavoiteohjelmat valmisteltiin Keskusliiton tutkimus- ja korkeakoulupoliittisessa valiokunnassa (tunnettu nimellä TUKEVA) , jossa edustettuna oli yrityskenttä laajasti, yritysten ylimmästä johdosta tutkimustoiminnasta vastaavia. Puheenjohtajina oli ensin varatoimitusjohtaja Tapani Lares Kaukas Oy:stä ja sittemmin toimitusjohtaja Pekka Salo Tampella Oy:stä. Tavoiteohjelmat hyväsyttiin liiton työvaliokunnassa. Näin ollen ohjelmat vastasivat koko alan näkemystä, joskaan eivät muodollisesti sitoneet yksittäisiä yrityksiä.
1991 julkaistiin Keskusliiton ja Teknologian kehittämiskeskuksen TEKESin yhteistyönä tehty selvitys "Teknologia- hyppäykset metsäteollisuudessa (työnimeltään Mies Marsiin)". Tässä hahmoteltiin rohkeita avauksia T&K-työn tavoitteiksi ja käytännön toimiksi. Selvityksessä TEKESin silloisella, ensimmäisellä pääjohtajalla tri Juhani Kuusella (josta myöhemmin tuli Nokia-yhtiön tutkimusjohtaja) oli hyvin keskeinen rooli. Tämä tarkoitti sitä, että selvityksen suuntaviivojen toteutuksen rahoittamiselle olisivat valtiovallan ovet olleet auki.
Suomen korkeakoululaitoksessa on ollut erittäin laajasti joko suoraan tai välillisesti liittyviä oppituoleja. Tunnetuin näistä on TKK:n puunjalostusosasto sisältäen myös erityisen paperitekniikan opintosuunnan. Myös Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun perustettiin paperitekniikan professuuri. Erittäin vahvat yksiköt ovat Åbo Akademissä ja Oulun yliopistossa. Paperialan opetus on korkeakouluyksiköissä ollut maailman huippua. Tutkimusta on tehty runsaasti, joskin pulmana ovat olleet yksiköiden pienet henkilöresurssit todella merkittävien innovatiivisten tulosten saavuttamiseksi. Yksiköiden yhteistyössä on myös ollut toivomisen varaa. Korkeakouluihin tehdyn laajan haastattelukierroksen rohkaisemana perustettiin 1998 Academic Pool for Forest Indutries (AFI) - niminen rekisteröity yhdistys Helsingin Kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun toimesta (re. Esitutkimus metsäteollisuuteen suuntautuvan korkeakoulututkimuksen ja -opetuksen kehittämiseksi. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, julkaisu 4, 1994. Pentti Sierilä). Ko. korkeakoulujen rehtorit muodostivat AFIn hallituksen. Tavoitteena oli luoda korkeakouluihin yli rajojen toimivia verkostoja ja näin aikaansaada suurempia tutkimusohjelmakokonaisuuksia. Olisi kovin toivottavaa, että AFIn toiminta-ajatuksen ja jo valmiin organisaation pohjalta voitaisiin asioita viedä eteenpäin. Pulmat ovat edelleen ajankohtaisia.