17. November 2008
Kirjoittaja: Matti U. O. Siro
Companies: Ekono, Joutseno Pulp, Kaukas, KCL, Kymin Osakeyhtiö, Nokia Oy, Oulun yliopisto, Schauman, TKK
People: Jaakko Rislakki, prof. Korhonen
8.3. Autocook
Ote kirjasta Telan Ympäri, Panu Nykänen 2005 Oy Wilh. Schaumanin Pietarsaaren tehtaalle asennettiin vuonna 1969 kotimaista valmistetta oleva Nokia PP 6500 Autocook-järjestelmä. Joutseno Pulpille hankittiin saman tien vastaava. Alkuvuoden 1970 aikana Nokian 6500 koneita myytiin edelleen Kymin Voikkaan tehtaalle ja Nokian sellutehtaalle. Osaako joku kertoa enemmän Autocook innovaatiosta?
Autocook (Matti Siro 2010)
Oy Wilh. Schauman'in tehtaalla Pietarsaaressa otettiin käyttöön tiettävästi maailman ensimmäinen sellutehtaan prosessia jatkuvasti ohjaava tietokone syksyllä 1969.
Käynnistämistä edelsi laajat kokeet ja selvitystyö. Syksyllä 1967 Pietarsaaren sellutehtaalla järjestettiin laaja tehdaskoe, jossa tutkittiin keiton ohjattavuutta. Kokeeseen osallistuivat myös muut Suomen sellutehtaat. Käytännön toteutukseen osallistuivat tehtaan oman väen lisäksi Keskuslaboratorio ja Ekono. Kesällä 1968 keittämön ohjausta kokeiltiin TKKn fysiikan professori Kohosen rakentamalla ohjauslaitteella, jossa ohjelma oli kiertävällä reikänauhalla, kuin pitsinkutomakoneessa tai posetiivissä ikään. Laitteen toiminta ei kuitenkaan ollut tyydyttävää, ja niin se purettiin ja ryhdyttiin etsimään parempaa. Toteuttajaksi löytyi Nokia OYn Kaapelitehtaan Yhteydessä aloittanut elektroniikkaosasto.
Laitteiston ytimen muodosti Digital'in PDP 8E tietokone, jossa oli 4 k muistia sekä ulkoinen lisämuisti 4k.Toinen automaattisen ohjauksen keskeinen elementti olivat Neleksen pallomaiset kansiventtiilit. Keittokapan tilastollisen ohjauksen lisäksi tietokoneella tasattiin keittämön höyrynkulutusta. Automatisoidun ohjauksen hyödyt olivat siis sellulaadun tasoittuminen, höyrynkulutuksen tasoittuminen sekä lisätuotanto keittosyklin viiveaikoja poistamalla.
1970-luvulla Nokia Elektroniikka toimitti myös muihin sellutehtaan prosesseihin Auto-sarjan ohjauslaitteistoja. Tällaisia olivat mm. Autobleach, ensimmäinen Kaukaalle, Autorecovery soodakattilalle ja Autolime meesauunille. Keskeisessä roolissa näissä oli Oulun Yliopiston teknisen tiedekunnan prosessiosasto.
1980-luvun kuluessa nämä ohjaukset vähitellen siirtyivät digitaalisten ohjausjärjestelmien osiksi.
Jaakko Rislakki lisännyt 5.4.2012: Kohosen laskimen ohjelmointi ja asennus oli insinööriurani ensimmäinen kehitysprojekti. Haasteellisinta oli saada kattiloiden lämpötilan eksponenttifunktiot toteutettua 8 m pitkään, jatkuvasti pyörivään reikänauhaloopiin. Funktion likiarvona oli sarjakehitelmä. Homma toimi mutta reikänauhamuistin kapasiteetti ei antanut mahdolloisuutta toteuttaa mitään muita toimenpiteitä.