25. February 2013
Kirjoittaja: Jouko Koskinen
People: Antti Nelimarkka, Eino Santasalo, Jouko Koskinen, Kerttu Nelimarkka
Companies: Metso Automation, Neles, Neles-Jamesbury, Rank Xerox, Rauma-Repola, Valmet
8.27. Neles-säätöventtiilit
Neleksen historiaa
Neles
Kun Antti Nelimarkka perusti Neles Oy:n alkuvuonna 1956, Suomen teollisuudessa elettiin voimakasta rakennuskautta. Moni yritys sai silloin alkunsa ja olemassa olevat lähtivät kasvuun. Olosuhteet, varsinkin puunjalostusteollisuuden kasvu, sattumat ja henkilösuhteet vaikuttivat siihen, että toiminta venttiilivalmistajana alkoi varsin rivakasti. Nelimarkka oli yhtiön pääomistaja, vähemmistöosakkaina olivat Eino Santasalo ja Antin vaimo, Kerttu. Antti Nelimarkka oli poikkeuksellisen lahjakas ihminen, jolla systemaattinen lähestymistapa yhdistyi idearikkauteen. Neles oli Santasalon yhteistyökumppani, kunnes 1960 jaettiin ristiinomistus ja Neles Oy siirtyi itsenäisenä, jo selvästi venttiileihin erikoistuneena yhtiönä Herttoniemeen Pikkupurontielle. Ensimmäisten seitsemän vuoden aikana Neleksestä muotoutui venttiiliyritys, jonka tuotevalikoiman rungon muodostivat kiertoventtiilit toimilaitteineen ja yhtiöstä alkoi kehittyä merkittävä toimittaja automaattiventtiileissä, joihin luetaan sekä säätö- että kauko-ohjaussulkuventtiilit. 1960-luvulla markkinoilla ei ollut pallo- ja läppäventtiileiden valmistukseen soveltuvia koneita, joten ne suunniteltiin – ja aluksi tehtiinkin – itse. 1960-luvun loppupuolella yhteistyökumppaniksi saatiin Valmet, jonka kanssa tehdystä yhteistyöstä kehittyi merkittävä liiketoiminta Linnavuoren tehtaille ja menestystekijä Nelekselle.
Neles oli alkuun pienyritys - yhden miehen johtama perhe, jossa oli erinomainen yhteishenki. Se perustui Nelimarkan omiin arvoihin, joita olivat avoimuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, toisen ihmisen ja hänen ammattitaitonsa kunnioittaminen. Tälle perustalle Neleksen keskeisimpiin menestystekijöihin kuuluva kulttuuri vähitellen rakentui. Toimitusjohtajakautenaan Jouko Koskinen johtoryhmineen systemaattisesti rakensi vahvaa, positiivista ja modernia yrityskulttuuria arvoineen ja toimintafilosofioineen korostaen sen merkitystä ihmisten motivoinnissa ja yrityksen menestyksessä.
Voimakas, vuodesta 1965 lähtien pääasiassa vientiin perustunut kasvu teki Pikkupurontien tilat riittämättömäksi, vaikka vuokratilaakin saatiin käyttöön. Uusi tehdas rakennettiin kaupungin vuokratontille Roihupellon teollisuusalueelle. Jouko Koskinen aloitti Neleksen teknillisenä johtajana vuoden 1968 helmikuussa ja sai muuton vastuulleen. Samalla alkoi systemaattinen tehdassuunnittelu. Yrityksen kasvaessa tehdasta laajennettiin useissa vaiheissa.
1970-luvun alussa Neles oli lyhyessä ajassa noussut keskisuurten yritysten joukkoon. Neleksestä kehittyi monella saralla malliyritys, jonka ratkaisuja ja sovellutuksia monet yritykset kävivät katsomassa. Hyvä työilmapiiri ja inhimillisen kanssakäymisen laatu olivat aina avainasioita.
Toukokuussa 1978 Antti nimitti Jouko Koskisen varatoimitusjohtajaksi. Nelimarkan terveys heikkeni 1970-luvun lopulla ja Joukosta tuli toimitusjohtaja 1.11.1980. Vuoden 1981 alkupuolella Nelimarkka alkoi sairastella ja kesällä Nelimarkat päätyivät yrityksen myymiseen. Halukkaista ostajakandidaateista Antti päätyi Rauma-Repolaan, jonka omistukseen Neles siirtyi vuoden 1982 alussa.
Tuotekehitys
Tuotekantaa uudistettiin jatkuvasti riippumatta kasvusta, tuotekehityksen kustannuksissa ei säästetty huonoinakaan aikoina. Mutta kasvu antoi vauhtia modernisoinnille muualla. Tuotantotekniikalle monivuotinen jatkuva kasvu antoi mahdollisuuksia todellisiin hyppäyksiin viimeisimpään moderniin tekniikkaan. Tehdas ja sen jatkuva laajentaminen ja kehittäminen loi ulkoista yrityskuvaa modernista tuotantolaitoksesta ja yrityksestä. Henkilöstön piirissä toiminnan puitteet kannustivat kaikkia toimintoja uusiutumaan. Tulokset auttoivat selviytymään vaikeistakin ajoista.
Neleksen harjoittaman tutkimuksen tärkeimmät alueet olivat olleet metallitekniikka, korroosiotekniikka, virtaustekniikka, säätötekniikka ja erilaiset tuotantotekniikan alueet kuten työstötekniikka, muovaustekniikka, hitsaustekniikka ja pinnoitustekniikka. Neleksen systemaattinen tutkimustoiminta alkoi 1970 metallilaboratorion perustamisella. Sitä ennen oli ollut oma vaatimaton virtauslaboratorio, mutta sen käyttö oli ollut enemmänkin satunnaista. Vuonna 1983 rakennettiin tehdaslaajennuksen yhteydessä virtauslaboratorio, jossa tutkittiin säätöominaisuuksia ja venttiilien kavitaatiota melun aiheuttajana. Tutkimus palveli sekä tuotekehitystä että valmistusta, myös markkinointia.
Tuotekehityksen saavutuksia oli vuosien varrella lukuisia; metallitiivisteiset pallo- ja läppäventtiilit ja niiden valmistusteknologia, hyvin standardoitu toimilaiteohjelma, joka mahdollisti pitkälle viedyn tuotannon automatisoinnin, asennoittimien kehitystyö pneumaattisesta elektropneumaattiseen ja lopulta digitaalisen prosessinohjauksen kehittyessä digitaaliseen asennoittimeen. Erityisesti Pohjanmeren kaasutuotantoon kehitettyjen, merenpohjaan asennettavien Subsea-venttiilien merkitys yrityskuvalle ja maineelle on suuri.
Kansainvälistyminen
Neleksen kansainvälistyminen alkoi jo 1960-luvulla. Silloin pienen yrityksen vientitoiminnassa ei ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin kattavan edustajaverkoston luominen. 1970-luvulla aloitettiin oman tytäryhtiöverkoston rakentaminen. Neles AB aloitti toimintansa Ruotsissa 1971 ja tytäryhtiöverkosto kasvoi tasaista vauhtia niin, että 1980-luvun alussa läntisen Euroopan myynti katettiin omilla myyntitoimistoilla. Kaukoidän verkostoon panostettiin 1980-luvulla. Ensimmäinen kansainvälinen tehdas, Neles Valvulas Industriais Ltda.:n tehdas Brasiliassa aloitti toimintansa 1980. Myös lisenssivalmistusta kokeiltiin vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvalloissa lisenssivalmistus kehittyi valmistusyhteisyritykseen, jonka tehdas valmistui 1979. Vuonna 1985 koko yritys siirtyi Neleksen omistukseen ja Neleksestä tuli ensimmäinen eurooppalainen venttiiliyritys, jonka onnistui etabloitua Pohjois-Amerikkaan. Kun Neleksestä yhdysvaltalaisen, itsensä kokoisen Jamesbury Corpin oston jälkeen vuonna 1988 tuli Neles-Jamesbury, sillä oli jo tytäryhtiöitä noin 20 maassa ja valmistusta kuudessa. Nyt siirryttiin aidosti globaaliin vaiheeseen.
Pitkän tähtäimen suunnittelu
1970-luvun alussa käynnistyi määrätietoisempi toiminta pitkän tähtäimen yrityssuunnittelulla. Integroitu johtamistapa tarkoitti päätöksentekoa ryhmässä siten, ettei minkään toiminnon strategisia ja muita olennaisia päätöksiä tehty erillisinä muista toiminnoista irrallaan. Kaikessa tavoitteenasettelussa noudatettiin neuvotteluperiaatetta. Kasvuvaiheen aikana varauduttiin tulevaisuuteen ja varattiin resursseja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Rahoituksessa varauduttiin tilanteen muutoksiin. Pitkän tähtäimen suunnittelun käynnistäminen huomattavasti vakautti päivittäistä toimintaa ja auttoi johtoa tekemään oikeita asioita ja pani ne asettumaan oikeisiin suhteisiin keskenään. Strategiatyölle saatiin hyvä pohja. Vuosina 1985–86 perusteellista strategiatyötä 10 vuoden tähtäimellä. Ensi kertaa tehtiin skenaario eli ennuste siitä, miltä toimintaympäristö silloin näyttäisi ja visio siitä, mitä Neleksen siinä haluttiin olevan.
Vuosien varrella Neles sai monenlaista huomiota, joista muutama kannattaa mainita. Tasavallan presidentin vientipalkinto myönnettiin Nelekselle vuonna 1974. Vientipalkinto auttoi Nelestä tulemaan ulos kuorestaan julkisuuteen. Nelimarkan vaatimattomuudesta johtuen Neles toimi aivan liian matalalla profiililla. Maailmanlaajuisesti toimiva Rank Xerox oli ottanut tavakseen jakaa joka vuosi yrityspalkinnon jossakin maassa vuorollaan. 1978 oli Suomen vuoro. Rank Xerox tutki 500 yritystä ja vertailussa määritteli Neles Oy:n Suomen parhaimmaksi yritykseksi. Kriteerien joukossa oli myös henkilöstöpolitiikka, joka loppuarviossa mainittiin erikseen. European Management Forum valitsi 1981 sata parasta pioneeriyritystä Euroopassa. Suomesta tähän joukkoon pääsivät Nokia, Kone, Nautor, Kuusakoski ja Neles. EMF muutti myöhemmin nimensä World Economic Forum´iksi ja alkoi järjestää vuosittaisia globaaleja talousfoorumeita Davosissa.
Jouko Koskinen jätti Neleksen, silloin Neles-Jamesburyn, toimitusjohtajuuden vuonna 1996. Kuudentoista vuoden toimitusjohtajuus jatkuvasti kehittyvässä kasvuyrityksessä matkustuksineen oli kova urakka. Vuonna 1997 Neles-Jamesburystä tuli Neles Controls, joka yhdistyi Valmet Automation Oy:n kanssa vuonna 1999. Yritys on vuodesta 2001 lähtien Metso Automation osana Metso-konsernia. Nykyään uusi iso tehdas sijaitsee Hakkilassa Vantaalla ja globaaliin valmistusverkostoon kuuluu myös samankokoinen tehdas Shanghaissa verovapaalla teollisuusalueella. Neles-nimi on säilynyt yrityksen tavaramerkkinä.