2. September 2011
Companies: Yhtyneet Paperitehtaat
6.1. Yhtyneiden paperitehtaitten pakkaustoimiala
Metsäteollisuutemme on ollut tuotekehityksen huipulla
(Julkaistu Aamulehdessä 18.5.2010. Kirjoittanut: Jaakko Rislakki)
Ministeri Pekkarinen on lausunut metsäteollisuuden tuotekehityksestä AL 15.5 mukaan mm. seuraavaa: ”Takavuosina (metsäteollisuus) löi täysin laimin tutkimus- ja kehitystyön. Metsäteollisuus käytti vain 0,20-0,25 % liikevaihdosta tähän tarkoitukseen…”
Oikea mittari kehitystyölle on kuitenkin tulokset eikä prosenttiosuus.
Suomen metsäteollisuus on ollut ehdotonta huippua maailmassa mitä tuotekehitykseen tulee. Uusia tuotteita ja menetelmiä on syntynyt runsaasti, mutta yritysten keskittyessä ydintoimintoihinsa monet niistä on myyty pois.
Syntyneet uudet tuotteet ovat usein olleet paperin jalosteita. Suurteollisuutemme on paljolti luopunut jalosteista ja keskittynyt perustuotantoon. Jäljellä on sentään vielä UPM:n Raflatac, tarralaminaattien kehittäjä, joka on kasvanut nollasta miljardiliiketoiminnaksi. Yhdessä tarkoitukseen kehitettyjen raakapaperien kanssa onkin saatu suomalaiselle kuidulle parempi hinta.
80- ja 90-luvuilla suuryhtiöiden strategiassa oltiin valmiit diversifioitumaan, kunhan kunkin tuotealueen oli mahdollista saavuttaa maailman huippu sekä teknisesti että markkinaosuutena (vähintään kahden parhaan joukossa). Sen sijaan 90-luvun lopulta lähtien pyrittiin keskittymään ”ydinosaamiseen”, jolla tarkoitettiin lähinnä sellu-, paperi- ja mekaanista teollisuutta. Muut toimialat myytiin, tosin yleensä hyvällä hinnalla.
En väitä että tämä strategia olisi väärä, vaan korostan että tuotekehitystuloksia syntyi runsaasti ja ne pystyttiin markkinoimaan. Toiminta myös kansainvälistyi ja tuotantolaitoksia syntyi ympäri maailmaa sekä vihreälle niitylle rakentaen että yritysostojen kautta.
Esimerkkeinä mittavasta tuotekehitystyöstä on mainittava mm. Metsäliitto-konsernin projektit, joista on kirjoitettu 140-sivuinen kirja (Kuuseen kurkottajat, Metsäliiton omakustanne). Merkittäviä tuloksia on saatu mm. raaka-aineiden (esim. haapa), sellun (esim. Savon sellun keittoprosessi), peruspapereiden (esim. kipsi täyteaineena), mekaanisen metsäteollisuuden (esim. kertopuu) ja metsäkemian (esim. karboksimetyyliselluloosa) osalta. Monet tulokset on myyty pois, esim. metsäkemia.
Esimerkit UPM:n ja sen edeltäjäyhtiöiden osalta tunnen tietysti paremmin. Tässä joitakin:
Walki-yhtiöt kehittyivät 60-luvulta lähtien maailman suurimmaksi paperin ja muovin yhdistelmämateriaalien valmistajaksi. Tuotteet käytetään kosteussuojakääreinä tai pakkausteollisuuden raaka-aineina. Esim. Euroopan pakastekoteloista huomattavin osa tehdään Walkin muovipäällystetystä kartongista. Myyty. On edelleen markkinajohtaja.
Lohjan paperin (myöhemmin Loparex) kehittyi samoin vuosikymmenien kuluessa merkittävimmäksi silikonoitujen irrokepaperien valmistajaksi. Tuotteet käytetään erilaisten tuotteiden tarraliimapinnan suojana. Esimerkkinä vaikka kirjekuorien liima. Myyty. Maailman huipulla mukana edelleen.
Walkisoft oli 10 vuoden kehitysprojekti, jossa kehitettiin pehmopaperi, jonka valmistuksessa ei tarvita vettä. Tuote on tekstiilimäinen ja vettä kestävä. Esimerkkinä vaikka luksus lautasliinat. Uudet tehtaat perustettiin neljään maahan. Myyty kilpailijalle. On markkinajohtaja.
Rosenlew-yhtiö aloitti jo kymmeniä vuosia sitten paperisäkkien rinnakkaistuotteiksi muovipohjaisten bulkkipakkauksien kehittämisen. Laajeni maailmanlaajuiseksi tekijäksi. Myyty useassa osassa.
Säteri ja myöhemmin UPM kehitti nailonpohjaiset monikerroslaminaatit elintarvikkeiden vakuumipakkauksiksi. Samalta tietopohjalta syntyi Suomeen kolmekin eri valmistajaa, jotka yhteensä ovat Euroopan johtava tekijä. Näiden yhdistämistä on ajoittain harkittu. Myyty.
Kartonkipohjainen aseptinen nestepakkausjärjestelmä oli haastavin tuotekehitysprojekti kestoltaan yli 10 vuotta. Teknologia onnistui yli odotusten, mutta markkinointia ei ehditty kunnolla aloittaa, kun tulokset myytiin. Markkinatilanne oli houkutteleva, kun oli vain yksi merkittävä toimija maailmanlaajuisesti.
Metsäkemian alalla Yhtyneet Paperitehtaat ja valtion metsäyhtiöt yhdistivät resurssinsa ja muodostivat näin Euroopan markkinajohtajan mäntyöljyn jatkojalostukseen. Myyty. Toimii edelleen markkinajohtajana.
Kun mediassa kehotetaan metsäteollisuutta ryhtymään tuotekehitykseen, tulee hieman hämmentävä olo. Niitä samoja tuotteitako, jotka on jo myyty? Vai uusia tuotteita, että olisi taas myytävää?
Kuten jo ilmoitin, en kritisoi metsäyhtiöiden strategioita. Kritisoin vain niitä, jotka unohtavat että Suomen metsäteollisuus on ollut maailman ykkönen tuotekehityksessä. Eikä ole huono nykyäänkään.
Jaakko Rislakki on eläkkeellä oleva pakkaustoimialan johtaja UPM:ssä.