2. September 2011
Kirjoittaja: Kaj Koskinen
Companies: Kleinewefers, Yhtyneet Paperitehtaat
People: Pekka Laine, Reino Halmevaara, Seppo Valtanen
4.10. Release-paperista Tervasaaren kantava voima
Tervasaaren tehdas oli 1970-luvun alkuvuosiin asti kannattava eri voimapaperilaatuja tuottava paperi- ja sellutehdasintegraatti. 70-luvun öljykriisi muutti kuitenkin nopeasti tilanteen huonompaan suuntaan. Tehtaalla jouduttiin voimakkaisiin saneeraustoimenpiteisiin.
Tehtaan tuotantorakenne oli monimutkainen ja tuotteita oli paljon. Oli aika luoda uusi strategia Tervasaareen. Tällöin tehdasta johti Pekka Laine ja kehityksestä vastasi Reino Halmevaara, josta myöhemmin tuli Pekka Laineen seuraaja tehtaanjohtajana. Tällöin 70-ja 80-luvun taitteen aikoihin tehtaan päätuotteiksi valikoituivat kirjekuori-, release- ja säkkipaperi. Tehtaan rakennetta virtaviivaistettiin myöskin voimakkaasti em. lähtökohdista. Release-paperin tuotanto keskitettiin PK 5:lle. Release-paperistrategia perustui lähinnä kahteen tekijään: PK 5:n leveys oli sopiva ko. tuotteelle ja tehtaalla oli tuotteeseen sopivaa integroitua SAP- massaa.
Release-paperin keskeisiä tuoteominaisuuksia ovat hyvä silikonoitavuus, hyvä stanssattavuus ja moitteeton etiketöintikäyttäytyminen. Paperiteknisesti tämä tarkoittaa tiivistä paperin pintaa, joka aikaansaadaan pitkälle jauhetulla massalla, pintaliimauksella ja kovalla superkalanteroinnilla. Kalanterointia varten paperi on voimakkaasti kostutettava.
Release-paperin tekeminen oli aluksi paljolti opettelua. Laitekanta oli tuotteelle epäsopiva ja tuotantoreseptejä haettiin jatkuvasti. Uuden tuotteen valmistaminen edellytti aivan uuden, vaativan tuotantokulttuurin omaksumista. Tämä taas vaati koko osaston väeltä kärsivällisyyttä ja periksi antamatonta asennetta.
80-luvun alussa PK 5:n osastojohtajaksi tuli Seppo Valtanen ja release-paperin tuotannon kehittäminen sai entistä enemmän vauhtia. Laitteita kehitettiin pieninvestoinneilla ja 80-luvun puolivälissä hankittiin uusi superkalanteri Kleinewefersiltä. Samalla tehtiin muitakin parannuksia tuotantolinjaan. Tämän jälkeen release-paperin tuotanto pääsi todella vauhtiin ja muista tuotteista voitiin suurelta osin luopua ja keskityttiin vain yhteen päätuotteeseen.
90-luvun alussa tuotanto ja kannattavuus paranivat jatkuvasti ja -93 ja -94 tehtiin kaksi mittavaa koneuusintaa peräkkäin kapasiteetin nostamiseksi. Jo tällöin oli selvästi nähtävissä, että PK 5:n kapasiteetti ei tulisi riittämään kasvavilla markkinoilla ja niinpä alettiin valmistella kokonaan uuden konelinjan rakentamista. Tämä kehitys huipentui sitten PK 8: n rakentamiseen. Koneen dimensiot olivat aivan uudessa luokassaan: leveys 1,5 – kertainen, nopeus 2-kertainen ja tuotanto 3-kertainen verrattuna PK5:n vastaaviin lukuihin. Tämä asetti koneenrakentajille kovat vaatimukset. Uutta teknologiaa sovellettiin mm. pintaliimauksessa, märän radan rullauksessa ja kalanteroinnissa. Esim. kalanterin telojen rakenteen hallinta kyseisellä leveys/viivapaineyhdistelmällä oli laiteteknisesti haastava. Laiteratkaisut osoittautuivat kuitenkin onnistuneiksi. Varsinainen laadun tekeminen jäi kuitenkin tuotantohenkilöitten harteille. Tässäkin suhteessa edettiin nopeasti ja PK 8 osoittautui erittäin tehokkaaksi tuotantoyksiköksi. Uusi kone käynnistyi 2.7.1996. PK 5:n pioneerityö oli kantanut hedelmää.