2.3. MC pumppu ja MC-teknologia

27. August 2008

Kirjoittaja: Jaakko A. Palsanen
Companies: Ahlström
People: Esko Härkönen, Johan Gullichsen, Toivo Niskanen

2.3. MC pumppu ja MC-teknologia

DI Johan Gullichsen, TkL Esko Härkönen ja Ins. Toivo Niskanen saivat Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon vuonna 1984 Tekniikkaa sakeiden massojen pumppaukseen kehitystyöstä. Johan Gullichsen sai myös 1986 Marcus Wallenberg palkinnon, perusteena oli ”For his widely accepted innovations in processing pulp fibre suspensions. His pathbreaking engineering designs provide significant benefits to quality, economy and the environment.”

Seuraava teksti perustuu TEK:n julkaisuun Suomalainen Insinöörityöpalkinto 1981-2007.

Keskisakeaa sellumassaa (8-20%) pumpattiin aikanaan mäntäpumpun tapaisilla laitteilla, koska keskisakeaa massaa ei saatu käyttäytymään nesteen tavoin. Tässä keksinnössä keskisakea massa saatiin fluidisoitua juoksevaksi ja siten pumpattua keskipakoperiaatteella. Keksintö oli läpimurto ja merkitsi suuria säästöjä sellutehtaille.

Kun kuitumassa on voimakkaassa, pyörteilevässä liikkeessä, se alkaa käyttäytyä nesteen tavoin. Ahlströmillä kehitetyn MC pumpun keskeisiä oivalluksia olivat suuret leikkausvoimat ja turbulenssi. Lisäksi juoksupyörään yhdistettiin kaasunpoisto, jolloin massa muuttui tasalaatuisemmaksi ja esimerkiksi kemikaalien vaikutus tehostui.

MC pumpun edut aikaisempiin keskisakeuspumppuihin nähden olivat pienempi koko, yksinkertaisempi rakenne sekä alhaisempi hinta. Huoltotarve ja –kulut olivat 1/10 aikaisemmista sekä huoltotoimet olivat nopeampia. Energian kuluts oli alhaisempi ja tehtaan rakennuskustannukset tulivat alhaisemmiksi.

MC-teknologia

MC-teknologia mullisti sellutehtaan vesi-, energia- ja kemikaalitalouden. Kun matalasakeusvaiheita voitiin vähentää, kokonaisvedenkulutus laski tasolta 125-150 m3/t vähitellen nykyiselle 30-40 m3/t tasolle. Tällä oli oleellinen vaikutus prosessin hallintaan ja siten kemikaalien kulutuksen pienentämiseen. Lisäksi jäi pois suurten vesimäärien lämmitys tarvittaviin reaktiovaihelämpötiloihin. Pienemmät vesimäärät tekivät myös mahdolliseksi tehokkaan jätevesien käsittelyn.

MC tekniikkaa voitiin käyttää myös kemikaalisekoittukseen, joka samalla  tehostui eikä erillisiä sekoitussäiliöitä tarvittu. Samoin keskisakeus varastotornien purku yksinkertaistui ja käytetyt vesimäärät vähenivät.