12. February 2009
Kirjoittaja: Jouni J. Huuskonen
Companies: Jylhävaara, Raf. Haarla, Suomen Talkki, Yhtyneet Paperitehtaat
Yhtyneet Paperitehtaat
Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tehtaille perustettiin vuonna 1971 tutkimus- kehitys- ja suunnittelu- eli tks- osastot Ne vastasivat tulosyksikkönsä tutkimuksesta, kehityksestä ja teknisestä suunnittelusta. Keskushallinnon tekniseen ryhmään Valkeakoskelle perustettiin samalla tutkimusosasto koordinoimaan toimintaa ja tukemaan tehtaiden tks- toimintaa. Valken laboratoriosta erotettiin osa tutkimuslaboratorioksi. Osaston vahvuus oli aluksi kymmenkunta. Se kasvoi 70- luvulla viiteentoista.
Tutkimusosasto antoi asiantuntija- ja laboratoriopalveluja kaikille yhtiön tulosyksiköille (Jämsänkoski, Kaipola, Simpele Tervasaari, Paperituote, Jylhävaara, Valke, Suomen Talkki ja vuodesta 1976 Raf Haarlan tehtaat). Suurimpia työkohteita 70- luvulla olivat Tervasaaren sulfiittitehtaan sivutuotekehitys ja SAP- selluprosessi, Jylhävaaran ja Kaipolan hierreprosessin ja -jauhinten kehitystyö ja Jämsänkosken tuotantosuunnan muutokseen 80- luvun alussa johtanut t&k- työ. Tutkimusosasto antoi paperi- ja painatustekniikan asiantuntijapalveluita myös tarran pinta- ja pohjapaperien kehitystyöhön.
Kaipolan pioneerityöhön pohjautunut Jämsänkosken sc-syväpainopaperilinjan (PK5) käynnistyminen syyskuussa 1981 oli lähtölaukaus Yhtyneitten hierrepitoisten painopaperien tuotannon lisäysinvestoinnelle. 80- luvulla rakennettiin Shottoniin kaksi sanomalehtipaperikonelinjaa ja Straceliin yksi. Kaipolaan rakennettiin lwc- linja (PK6) ja hierteen ja siistausmassan seokseen pohjautuva sanomalehtipaperilinja (PK7). Jämsänkoskelle rakennettiin vielä uusi sc- paperilinja 90- luvun alussa (PK6). Omaleimaiset konseptit vaativat t&k- toiminnan lisäämistä.
80- luvulla keskushallinnon tks-osaston henkilövahvuus kaksinkertaistui noin kolmeenkymmeneen. Koko lisäresurssi suuntautui hierre- ja siistausmassapitoisten sanomalehtipaperien ja niiden valmistusprosessien t&k- työhön, pääosin edellämainittujen paperikonelinjojen investointiprojekteissa. Hierteen, täyteaineiden, paperirainan muodostuksen ja pintakäsittelyjen ohella tärkeiksi tutkimuskohteiksi tulivat paperinvalmistusprosessin kemia ja paperien ja paperinjalosteiden kierrätys ja siistaus. Paperin painettavuustutkimus laajeni kohopainosta fleksoon, syväpainoon sekä coldset- ja heatsetoffsetpainatukseen.
Muita Yhtyneitten tehtaita tks- osasto palveli laboratorio- asiantuntijapalveluin 5-10 henkilön voimin. Merkittävin työkohde oli vielä 90- luvun puolellekin jatkunut tarrapaperien kehityksen tukeminen. Releasepaperin pinnan sulkeminen oli tärkeä kohde. Tks- osastolla kehitettiin myös prosessi tarrajätteen kierrätykselle.
Kajaanin ja Rauman paperitehtaiden liittyminen yhtiöön 90- luvun vaihteessa toi Yhtyneisiin lisää puupitoisia painopapereita valmistavia paperikonelinjoja. Keskushallinnon t&k- osaston henkilöstöstä noin kolmannes oli vuoden 1992 loppuun asti sidottu Jämsänkosken PK6:n investointiprojektin ja konelinjan startin tukemiseen. Henkilövahvuutta oli lisättävä, kun Yhtyneitten sanoma- ja aikakauslehtipaperiliiketoimintojen kehittäminen tarvitsi tuotekehitystä erikoissanomalehtipapereihin ja sc- papereihin ja päällystettyjen lajien osuuden lisäämistä yhtiön tuotevalikoimassa. Myös yhä voimakkaammin esiin nousseet ympäristökysymykset vaativat panostusta. Keskushallinnon t&k- osaston vahvuus nousi vuonna 1995 yli neljäänkymmeneen. Osasto siirtyi vuonna 1995 Yhtyneitten keskushallinnosta UPM Print- toimialaan.
Vuonna 1996 Valkeakosken t&k- osastosta tuli yksi UPM- Kymmenen kuudesta tutkimuskeskuksesta. Sen tehtävä jatkui samankaltaisena. Kahdeksankymmentä prosenttia henkilöstöstä teki töitä sanoma- ja aikakauslehtipaperitoimialojen yhteisiin strategisiin t&k- projekteihin.
Valkeakosken tutkimuskeskuksen kaikki toiminnot siirrettiin Lappeenrantaan vuoden 2005 kesään mennessä niin kuin kahden muunkin Suomessa olevan tutkimuskeskuksen, Kuusankosken ja Pietarsaaren.