Huoli kasvihuonepäästöistä on noussut hyvin ajankohtaiseksi teemaksi myös paperi- ja selluteollisuudessa.
PI:n ja Fisher Internationalin helmikuisessa webinaarissa selviteltiin muun muassa Suomen puunjalostusteollisuuden sekä metsien roolia ja merkitystä tilanteessa, jossa CO2-päästöjä pitää globaalisti vauhdilla vähentää.
Liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Summanen esitteli aluksi Fisher Internationalin ratkaisua teollisuuden tehdaskohtaisten CO2-päästöjen mittaamiseen. Sellu- ja paperiteollisuutta konsultoiva yhtiö on keskittynyt tehtaiden tuotantoon liittyvän datan keräämiseen ja analysointiin. Analysoitavaan dataan kuuluvat myös tehtaiden hiilidioksidipäästöt, joita voidaan tarkastella muun muassa polttoainekohtaisesti, tuotantolinjakohtaisesti tai vaikkapa tehtaiden sijaintipaikkojen mukaan.
Summanen painotti, että päästörajoitusten globaalisti kiristyessä tulee sellu- ja paperitehtaillekin eteen uudenlaisia haasteita. Suuripäästöiset, merkittävästi fossiilienergiaa hyödyntävät tuotantolaitokset tulevat olemaan vaikeuksissa, ja CO2-päästöjen taso tulee jatkossa entistä enemmän ohjaamaan myös tuotantolaitosten sijoittumista maailmalla. Suomi on globaalisti katsoen varsin hyvässä asemassa.
Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta kertoi puheenvuorossaan hiilidioksidipäästöjen globaalista vähentämistarpeesta ja pyrkimyksestä hiilineutraaliuteen. Aika on kulumassa umpeen, ja pian vuositasolla tarvittavat toimet ovat valtavia, mikäli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista rajoittaa lämpeneminen 1,5 lämpöasteeseen vuosisadan loppuun mennessä pyritään pitämään kiinni.
Esimerkiksi EU:n Green Deal ja sen tavoitteena oleva Euroopan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on kunnianhimoinen vastausyritys ilmastohaasteeseen, mutta erityisesti se on Lundin mukaan valtava sosiotekninen muutos. Samoin on toki Suomen hallituksen kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius jo aiemmin, vuoteen 2035 mennessä.
– Tarvittavat investoinnit ovat valtavia ja muutos koskettaa kaikkia, sekä yrityksiä että ihmisiä. Tärkeää on huolehtia myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Ja vaikka powerpointeissa päästöt saadaan helposti tippumaan, on käytäntö aivan eri asia.
Hänen mukaansa on hyvä pitää mielessä, että nyt on vasta harjoiteltu ja päästöjen varsinainen vähentäminen vasta alkamassa.
– Pian vuotuiset päästövähennykset pitäisi nelinkertaistaa nykyisestä.
Suomen metsillä on kokonaisuudessa iso merkitys, sillä metsät ovat sekä hiilinielu että raaka-aineena fossiilisten raaka-aineiden korvaaja. Näin muun muassa tasapainoilu hiilinielujen koon ja hakkuiden välillä on jatkuvaa.
Lundin mukaan metsien arvo ja rooli ilmastonmuutoksen lieventämisessä tulee lähivuosina kasvamaan. Myös fossiilisista raaka-aineista valmistettavia tuotteita korvaavia, pitkälle jalostettuja puupohjaisia tuotteita tulee jatkossa suosia.
Hän huomautti myös, että vaikka metsäteollisuuden tulevaisuutta luotaavat strategiat riippuvat lukuisista eri tekijöistä, kannattaa erityishuomiota kiinnittää ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin asioihin.
Webinaarin lopuksi esiintynyt senior consultant Osmo Salonen STE Analyticsista esitteli yhtiönsä ”systeemidynamiikkamallia”, jolla pyritään hyödyntämään markkinoita kuvaavia malleja myös päätöksenteossa. Näin esimerkiksi sellu- ja paperimarkkinoiden käännepisteitä voisi ennustaa aiempaa paremmin.
Salonen kuvasi mallia insinöörimäiseksi lähestymistavaksi talouden ymmärtämiseen.
– Hyödynnämme esimerkiksi automaatiojärjestelmien toimintaa kuvaavia ja ennustavia matemaattisia työkaluja nyt myös sosioekonomisessa kontekstissa.
Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että systeemidynamiikkamallin avulla pyritään tässä tapauksessa ymmärtämään ihmisten päätöstenteon lainalaisuuksia. Miten systeeminä ajateltavan laajan sidosryhmäverkoston käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa voi tuottaa lopputuloksena tietyn päätöksen. Pyrkimys on siis hieman toisin sanoen kuvata ja hahmottaa kokonaisuudessaan se teollinen rakenne, joka aiheuttaa havaitun käytöksen.
Tutustu tarkemmin Webinaarin esityksiin jäsensivuilla