Yli 1000 osallistujaa osallistui viime vuonna PI:n tapahtumiin ja strategiatyö käynnistettiin. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu piti katsauksen koronan vaikutuksista globaaliin ja Suomen talouteen.
Yli 1000 osallistujaa tapahtumissamme vuonna 2019
Viime vuonna, 2019, PI:n toimintaan osallistui yli 1000 ammattilaista ja opiskelijaa. Kevätseminaarin yhteydessä juhlittiin PI:n 105-vuotista yhteisöä ja keskusteltiin vastuullisuudesta. Syksyllä puolestaan innovaatiot olivat esillä. Vuoden aikana aamiais- ja after worktilaisuuksissa päästiin Etelä-Savon yritysten, Deloitten ja VTT:n vieraiksi. Aiheet vaihtelivat uudistuvista tehtaista ja teknologioista, uusimmista pilottikokeista aina omistaja-arvon luontiin ja datan hyödyntämiseen. Nuorten työelämätapahtuma, FBI-päivä, keskittyi kansainvälisyyteen. Lisäksi ensimmäistä kertaa toteutettiin Kauniaisten lukiolaisten ja metsäteollisuusyritysten kanssa hackathon lukiolaisille, mikä tuskin jäänee ainoaksi kerraksi. Perheet pääsivät myös perinteisesti pitämään hauskaa Linnanmäellä. Lue lisää 2019 toiminnastamme vuosikertomuksesta.
Strategiatyö, diplomityö innovaatioista ja Metsien Suomi -kampanja tutun toiminnan lisäksi
PI:n strategian 2020-2015 työstö aloitettiin loppuvuodesta yhdessä jäsenten kanssa ja se otetaan käyttöön asteittain tänä vuonna, virallisen vuosikokouksen hyväksynnän jälkeen. Kim Nguyen teki PI:lle diplomityön metsäteollisuuden innovaatioista, mitä hyödynnetään muun muassa tänä vuonna julkaistavassa digitaalisessa oppimisympäristössä, ForestBioFactsissa. PI on mukana myös valtakunnallisessa Metsien Suomi -viestintähankkeessa, jonka tarkoitus on herättää keskustelua metsien kestävästä käytöstä.
Stipendejä ja tunnustuspalkintoja 43 000€ edestä
Oivallisesti valmistuneen stipendit, opiskelijastipendit sekä C.J.Janssonin ja ANRDRITZ oy:n tunnustuspalkinnot jaettiin tällä kertaa virtuaalisesti. Nuorten videotervehdykset riemastuttivat osallistujia. Lue lisää palkituista
Koronakriisi on vähentänyt kuluttamista rajusti ympäri maailman
Nordean pääekonomisti, Tuuli Koivun, erinomainen talouskatsaus käsitteli koronan vaikutuksia talouteen. Koronakriisi on iskenyt nopeasti globaaliin kulutukseen. Kulutus vastaa yli puolta länsimaisten talouksien rakenteesta ja tasapainottaa suhdanteita yleensä. Tähän asti suhdannevaihtelut ovat tulleet teollisuudesta. Kauanko yhteiskuntarakenne kestää kulutuksen pienenemisen on nyt perimmäinen kysymys. Toisaalta koronakriisi voi myös luoda uusia mahdollisuuksia vastuullisempaan kuluttamiseen ja vastuullisemmille toimialoille, kuten metsäteollisuuteen. Työllisyysvaikutukset tulevat viiveellä ja vaikuttavat myös metsäteollisuuteen, vaikka tällä hetkellä työttömyys ja lomautukset ovat eniten realisoituneet palvelualoilla. Kiinan esimerkki osoittaa, että kulutuksen kasvaminen vie aikaa vaikka sen teollisuus on jo päässyt takaisin jaloilleen. Tällä hetkellä Suomen BKT on 15 % alempi kuin normaalisti ja verrokkimaa Italiassa 30 % alempi. Finanssikriisi ja aiemmat talousmuutokset näyttävät kärpäsen surinalta nykytilanteeseen verrattuna. Suomessa 1990-luvun lamaa voidaan pitää jonkinlaisena vertailukohtana.
Metsäteollisuudessa ei ole vielä nähty koko totuutta
Tulevaisuudesta voidaan vain esittää skenaarioita. Jos kesän korvilla yritykset ja työpaikat on Suomessa saatu pelastettua ja syksyllä on palauduttu normaalitoimintaan, vuoden lopussa BKT olisi 5 % lähtötasoa alempi ja Suomen valtion velkaosuus kasvaisi 60 %:sta 70 %:tiin. Negatiivisemmassa skenaariossa puolestaan sulku kestää kesäkuuhun asti ja useampi yritys menee konkurssiin. Palaaminen on hankalampaa ja vielä 2024 BKT voi olla edelleen lähtötasoa alempi. Tuuli muistutti, että talous ja kansanterveys kulkee käsikädessä minkä takia talouden elpyminen olisi suotavaa. Ihmisten luottamus pitäisi saada palautettua, jotta säästämisaste ei jatkaisi kasvua ja kulutus kasvaisi. Hänen toiveenaan oli, etteivät suomalaiset yritykset lopeta innovaatiotoimintaa vaan nousisivat kriisistä uusien tuotteiden ja teknologioiden kera.
Koronan vaikutus metsäteollisuuteen on moninainen. Suomessa sisälläkin on eroja toimijoiden kesken. Osa hyötyy valtavasta tuotekysynnästä, kuten pehmopapereiden ja kuitukankaiden valmistajat, kun taas toiset kärsivät kuten toimistopaperien valmistajat ja viiveellä todennäköisesti hiipuvat (puu)rakentamisen toimijat. Koko totuutta ei vielä varmasti ole nähty. Miten paljon entisestään lisääntynyt verkkokauppa ja take-awaytuotteiden kulutus muuttaa puupohjaisten pakkausmateriaalien kysyntää, jää nähtäväksi.
Verkkoseminaari keräsi kiitosta – seuraava tilaisuus jo toukokuun lopussa
Historian ensimmäinen PI:n verkkoseminaari sujui ilman teknisiä kommelluksia ja osallistujat kiittelivät formaattia. Osallistujia oli ennätysmäisesti yli 300 aina Kiinaa, Saksaa ja Isoa-Britanniaa myöden. Seuraava verkkoseminaari, PI:n vuosikokous asiantuntijaesityksen kera, järjestetään 26.5. edellyttäen, että valtion poikkeuslaki etäosallistumisesta ehtii tulla voimaan. Kuulemisiin siis!
”Tämä oli paras suomalainen verkkoseminaari sisällöltään ja järjestelyiltään, mihin olen osallistunut. Esiintyjät olivat selkeitä ja tekniikka pelasi. Nuoriso pääsi myös kiitettävästi ääneen ja esille.”
”Sujui hämmästyttävän hyvin ottaen huomioon, että oli ensimmäinen kerta.”
Tilaisuuden juonsivat puheenjohtajamme Riikka Joukio ja toimitusjohtajamme Antti Lindqvist. Verkkoseminaarin tallenne ja esitykset tulevat jäsensivuillemme nähtäväksi lähipäivinä.